Vuosijuhlat

Vuosijuhlat eli ”Vujut” ovat akateemisista juhlista arvokkaimpia ja hienoimpia. Vuosijuhlat koostuvat pitkän kaavan mukaan yleensä neljästä osasta: cocktailtilaisuudesta, pääjuhlasta, jatkoista sekä seuraavan aamun silliaamiaisesta. Pukukoodia tulee noudattaa ja mahdolliset kunniamerkit tulee olla aina esillä. Ota huomioon, että ruokailun ajaksi on kohteliasta pystyä peittämään olkapäät asuun sopivalla juhlahuivilla tai bolerolla.

Pääjuhla

Vieraat astuvat sisään hyvässä järjestyksessä juhla- tai iltapukunsa sekä akateemiset ansiomerkkinsä kunnialla kantaen ja kättelevät illan emännän ja isännän. Kättelyn jälkeen vieraat saavat etsiä omat nimikoidut istumapaikkansa. Vieras ja hänen avecinsa istuvat aina vastakkain.

Istumapaikkansa löydettyään juhlavieraat seisovat paikkojensa takana, kunnes koko juhlaseurue on koolla. Herrat auttavat pöytädaaminsa, eli heistä oikealla puolella olevan daamin, istumaan. Anna miehelle mahdollisuus noudattaa etikettiä. Älä kuitenkaan osoita, että miehen olisi pitänyt käyttäytyä toisin.

Daamit eivät laske pikkulaukkuaan missään kohtaa pöydälle vaan pitävät sen sylissään tai tuolin selkänojalla. Ole kohtelias ja esittele itsesi ja/tai tuntemattomat ihmiset toisilleen ja pidä pöydässä miellyttävää tunnelmaa yllä.

Pääjuhla voi alkaa yhdistyksen lipun saapumisella. Pääjuhla koostuu pääpiirteissään aterioinnista ja esityksistä sekä snapsilauluista aterioinnin välissä (huom. etiketin mukainen skoolaus, kts. alla).

Ruokailu

Kylmät ruuat aloitetaan, kun koko pöytäseurue on saanut omansa. Lämmin ruoka aloitetaan, kun ympärilläsi istuvat ovat saaneet omat ruokansa.

Jos olet yksi harvoista, jotka osaavat etiketin, älä tuo sitä esille neuvomalla muita vierailijoita, miten käyttäytyä ilman, että he kysyvät sinulta apua ensin. Ei ole tarkoituksenmukaista luoda muille vieraille epämukavaa oloa.

Pääjuhlan kohokohtia ovat tietenkin juhlapuhe, esitykset ja puhe daameille, miehille tai ystävälle. Huomioitavaa on, vaikka juhlassa juodaankin snapseja ja lauletaan snapsilauluja, vuosijuhla ei muistuta sitsejä millään muulla tavalla, eli käyttäytyminen on arvokkaiden juhlien etiketin mukaista.

Pääjuhlan aikana pöydästä ei ole soveliasta nousta ennen kuin pääruoka on nautittu ja juhlien seremoniamestari myöntää tauot.

Snapsilaulujen jälkeen skoolattaessa herrat skoolaavat ensin oikealle, sitten vasemmalle ja eteen. Daamit puolestaan ensin vasemmalle, sitten oikealle ja eteen. Skoolatessa lasit eivät koskaan kosketa ja on katsottava aina silmiin.

Tauon alkaessa seremoniamestari ilmoittaa ajan, jolloin tauko päättyy ja sitä tulee noudattaa. On kohteliasta olla viivyttämättä illan ohjelmaa tai olla tulematta pöytään kesken ohjelmanumeron.

Jatkot

Jatkot ovat yleensä salaisessa paikassa kuitenkin usein jossain keskustan baarissa. Jatkoilla ei enää tarvitse noudattaa etikettisääntöjä vaan ne voi heittää pois mielestä ja pitää vain hauskaa. Jatkoilla on hyvä varautua maksamaan juomista itse, sillä illalliskortti ei sisällä jatkojen juotavia.

Sitsit

Sitsit ovat vuosisatoja vanha akateeminen pöytäjuhlaperinne, joka on tullut Suomeen Saksasta Viron ja Ruotsin kautta. Alun perin sitsejä juhlittiin vain yliopisto-opiskelijoiden kesken, mutta sittemmin perinne on sulautunut myös onnistuneesti amk-opiskelijoiden keskuuteen.

Jokaisella opiskelijayhteisöllä, oli sitten paikkakunta, yliopisto, amk, tiedekunta tai yhdistys, on omat yksityiskohtaisemmat sitsiperinteet. Eli jos törmäät johonkin uuteen perinteeseen, älä yritä kumota sitä sanomalla ”ei se mene noin, en minä ainakaan ole koskaan kuullut tuollaisesta säännöstä”, sillä jokaisella järjestävällä taholla on oikeus soveltaa sääntöjä ja noudattaa omia perinteitään. Muista siis aina kunnioittaa järjestävän tahon antamia ohjeita ja ota se tilaisuutena oppia uutta, vaikka heidän tapansa sitsata saattaisikin tuntua aluksi oudolta.

Näissä ohjeissa on kerrottu yleiset käytänteet, joilla pärjää jokaisilla sitseillä! Nyrkkisääntö: jos osaat vuosijuhlien pöytäkäyttäytymisen säännöt, pärjäät sitseillä, mutta jos omaat vain sitsien pöytäkäyttäytymissäännöt, et pärjää vuosijuhlilla.

Sitsit on rennompi pöytäjuhla kuin vuosijuhlat, eli usein etukäteen on ilmoitettu teema tai pukukoodi, jota on yhtä lailla tarkoitus noudattaa, oli se sitten haalarit, kalsarit tai eläin-teema. Jos ei tee mieli pukeutua teeman mukaan sitseille, voi suoraan olla menemättä, sillä sitseillä on tarkoitus hullutella ja pitää hauskaa!

Kun saavut sitsipaikalle: jätä takki narikkaan, tervehdi järjestävää tahoa ja etsi oma paikkasi pöydästä. Mikäli kukaan ei vielä seiso tuoliensa takana odottamassa sitsien alkamista, mene ja juttele ihmisten kanssa tai osta juomista tai drinkkilippuja. Muutamaa minuuttia ennen sitsien alkamista on kuitenkin kohteliasta siirtyä omalle paikalle seisomaan tuolin taakse ja esittäytyä pöytäseurueellesi. Sitseillä ei ole seremoniamestaria vujujen tapaan, vaan ”toastit/lukkarit/laulattajat”, joiden tarkoitus on pitää yllä tunnelmaa, laulattaa, vetää ohjelmanumeroita ja viihdyttää sitsiväkeä. Joissakin tapauksessa, jos ei noudata toastejen antamia ohjeistuksia, joutuu suorittamaan rangaistuksen.

Rangaistukset

Rangaistava teko voi olla mikä vaan, mikä ei miellytä toasteja tai on annettujen ohjeiden vastaista. Rangaistukset ovat huumorilla höystettyjä tehtäviä, joita rangaistava sitsaaja joutuu joko suorittamaan kertaluontoisesti (esim. lausua runo toastaajille) tai koko sitsien ajan kestävä (esim. menettää tuolinsa ja joutuu istumaan ilmassa loppuillan).

Rangaistuksien on tarkoitus tulla yllätyksenä ja siten hauskuuttaa iltaa. Yleisimpiä rangaistuksen saajia ovat ne, jotka käyvät naisten- tai miestenhuoneessa ilman lupaa tai tulevat myöhässä tauolta. Ensisitsaajana väärin skoolaaminen ei -yleensä- ole rangaistava teko, kunhan oppii virheistään 😉

Ruokailu ja skoolaus

Sitsien aikana syödään ja juodaan, joskin ruokailu ei koskaan ole pääroolissa ja sen takia kannattaa syödä aina lämmintä ruokaa ennen sitsejä. Vanha sanonta kuuluukin: ”Jos pääruoka on syötäessä vielä lämmintä, sitsien laulunjohtaja ei ole hoitanut hommaansa”.

Ruokailun kymmenen kultaista sääntöä:

1. Toastmasterin eli seremoniamestarin ohjeita tulee noudattaa.

2. Puheenvuorojen ja laulujen aikana ei jutella, syödä tai juoda.

3. Pöydästä ei saa nousta ennen toastmasterin lupaa.

4. Puheenvuoroa pyydetään lasia kilistämällä. Toastmaster myöntää puheenvuorot.

5. Laulua pyydetään kuten puheenvuoroakin ja laulun pyytäjän olisi hyvä osata laulu itse tai ehdottaa henkilöä, joka johtaa laulua. Kaikki osallistuvat laulamiseen parhaansa mukaan. Jotta kaikki voivat laulaa mukana, on jokaiselle jaettu lauluvihot.

6. Laulun jälkeen skoolataan. Skoolatessa maljaa kohotetaan ensin oman pöytäavecin kanssa (miehet oikealle, naiset vasemmalle), seuraavaksi toiselle puolelle ja lopuksi vastapäätä istuvan kanssa. Skoolatessa laseja ei kilistellä, pelkkä lasin kohotus riittää. Muista aina katsoa toista silmiin.

7. Laulujen aikana on useita huudahduksia joilla tuodaan lisäiloa laulamiseen. Huudahdukset sijoittuvat säkeistöjen väliin etteivät ne häiritse laulun luonnollista kulkua: ”Mellansup/meillä on suu (vuoden 2017 ja 2018 puheenjohtaja Hanna Mäkisen sanoin) ”-huudahduksella juodaan yhden kerran omasta juomasta (ei skoolata) ”Tempo”-huudahdus nopeuttaa laulun tahtia hyvän maun rajoissa ”Omstart”-huudahdus joko säkeistöjen välissä tai laulun lopussa kehottaa laulajia aloittamaan säkeistön tai laulun alusta.

8. Laulun aikana juodaan vain kun huudetaan ”Mellansup” tai juominen kuuluu laulun kulkuun.

9. Pääruuan ei koskaan ole tarkoitus olla lämmintä syödessä, mikäli pääruoka on syötäessä vielä lämmintä, sitsien toastmasterit eivät ole hoitaneet hommaansa.

10. Sitseillä ei ole tapana taputtaa, sen sijaan hakataan avoimella kämmenellä pöytää tai jaloilla lattiaa.

HSOY järjestää muutamat sitsit lukuvuodessa yhteistyökumppaneidensa kanssa. Vuodesta 2016 lähtien HSOY on järjestänyt syksyisin Harkkasitsit ja keväisin teemasitsit SVTKn kanssa.